Maamiesseurasta Maa- ja kotitalousseuraksi 

Ahvensalmen Maamiesseura 100v!

Seuran 100-vuotista taivalta juhlistettiin  perjantaina 24.7.2015 Kylätalo Päiväkummussa kakkukahvein ja Elämää Ahvensalmella 1965 -DVD esitystä katsellen. Seuran historiasta kertoi Tapio Holopainen. 
Tapion hieno ja ytimekäs lyhennelmä seuran koko 100-vuotiaasta taipaleesta on luettavissa alla olevasta pdf-tiedostosta.

Maamiesseura aloittaa v. 1915

Ahvensalmen Maa- ja kotitalousseuralla on takanaan lähes satavuotinen historia. Jo vuonna 1915 kypsyi ajatus maamiesseuraosaston perustamisesta Ahvensalmelle. Hankkeen puuhamiehiksi on kirjattu Aleks Rautiainen Kuikanrannasta ja Tuomas Sallinen Kokkolanlahdelta. Seuran toiminta alkoi ja jatkui vilkkaana vuosikymmenien ajan. Aluksi kokoonnuttiin kodeissa, kunnes vuoden 1935 lopulla päästiin kauppoihin Rantasalmen kunnan kanssa koulurakennuksen, Marjalan, ostamisesta. Marjalaa kunnostettiin ja remontoitiin moneen otteeseen, ja siellä toimi mm. näytelmäkerho.

Maamiesseuran muita toimialaoja olivat neuvonta ja valistus, näistä maa-, metsä- ja karjatalouskurssit konkreettisina esimerkkeinä. Seura hankki yhteiskäyttöön koneita jäsenien vuokrattavaksi, näistä mainittakoon apilanhankaaja - monikohan tuommoisen värkin tuntee tai tietää..? Myös liikuntatoimi kuului seuran repertoaariin -eihän Salmen Poikia ollut vielä synnytetty. Maamiesseura ostikin Oskar Mutkan maata urheilukenttää varten, ja kenttä saatiin kisakuntoon kesäksi 1960. Ja ahkerassa käytössä se olikin sen jälkeen.

Väen lisääntyessä  ja koululaisluokkien kasvaessa Marjala vuokrattiin Rantasalmen kunnalle koulukäyttöön vuosiksi 1950-1958.

Maatalousnaiset perustetaan

Naiset saivat oman maatalousseuransa jo v. 1935, kun maatalousnaisten osasto perustettiin Ahvensalmelle. Myös Oravin naiset kuuluivat tähän naisjaostoon. Jäseniä oli puolesta sadasta sataan ja toiminta monipuolista ja vilkasta. Pidettiin emäntäpäiviä, neuvottiin omenapuiden istuttamista ja leikkausta, ostettiin kangaspuut ja hankittiin pitoastiasto (jota vuokrataan vieläkin!); kokoonnuttiin ompeluseuroihin, tehtiin tervehdyskäyntejä vanhainkotiin, retkeiltiin, osallistuttiin kilpailuihin, menestyttiin. Harrastettiin luentaa, lausuntaa ja laulantaa, muistettiin kummilapsia ja järjestettiin isänpäiväjuhlia, opiskeltiin psykologiaa ja ihmissuhteita seuran opintopiirissä.

Oma lukunsa on sota-ajan urakointi niin vaatehuoltopuolella kintaista lumipukuihin, kuin ruokahuoltopuolella pula-ajan korvikkeista nauristuuvinkiin.

Maatalousnaisten toimihenkilöistä mainittakoon Lempi Sallinen, joka toimi puheenjohtajana v. 1935-1966, hänen jälkeensä Eevat Kaarina ja Ulriikka Kärkkäinen puheenjohtajan pesteissä.

1990-luvun alussa oli aika yhdistää maamiehet ja emännät yhdeksi seuraksi; v. 1991 perustettiin siis Ahvensalmen Maa- ja kotitalousseura, jossa naisjaosto kuitenkin säilyi omana yksikkönään. Nyttemmin AMKTS:n toiminta on hiljentynyt, mutta retkiä ja tilaisuuksia järjestetään toki joka vuosi. Ja perinteet velvoittavat seuran hengen ja toiminnan vaalimiseen.