Raittiusyhdistyksen jäsenkortti vm.1912
Savonlinna-lehti 18.6.1890
"Mitä ihanimman kesäilman vallitessa ja koko luonto ikäänkuin vaipuneena hartauteen, juhlan viettoon saapui sievä ja jyskeettä kulkeva höyryvenhe "Ellen" Oravista hakemaan matkustavaisia oravilaisten kansankirjaston, soittokunnan ja VPK:n hyväksi toimittamaan kansanjuhlaan. Kansanjuhla alkoi kello 5. "Ellen" oli tällä välin pistäytynyt Rantasalmella, jonne "Alli" oli jättänyt matkustavaisia, kun ei siihen kaikki mahtuneet. "Kaleva" oli tuonut aamulla vieraita, joten 800 lippua myytiin nopeasti.
Hra senaattori von Alftan oli saapunut.
Klo 8 tuli sähkösanoma: VPK:n säännöt on vahvistettu! Perustajat lahjoittivat vielä 500 mk.
Klo 10 saapui Kerimäeltä viulunsoittaja, joka soitti polskat ja valssit. Nuoret tanssia survoivat aikalailla.
Klo 12 laiva lähti viemään vieraita kotiin. Kuljetus oli ilmainen. Tuotto oli 1.100 Smk.
Humalaisia oli ainoastaan pari kappaletta, ja hekin olivat viinansa muualta saaneet."
(Kyseessä on siis Raittiusyhdistyksen järjestämästä tapahtuma.)
 
Oravi Bruk - Ruukista Ruukinrantaan
Oravi Bruk syntyi Venäjän valtion rautatien rakennustarpeeesta 1800-luvun puolen välin tuntumassa. Pietarissa sijainneet Putilovin (Putiloff) rautatehtaat saivat Venäjän valtiolta suuren kiskotilauksen mm. Siperian rataa varten. Katseet kääntyivät Suomeen, ja mm. Ilomantsin, Juankosken ja Karttulan ohella Rantasalmen Oravitaipaleelle.
Tilaajalla oli kova raaka-aineen tarve ja Oravin tehdas oli jo lähes valmis syksyllä 1868, jolloin virallinen perustamislupaa vasta myönnettiin!

Oravin ruukki käytti raaka-aineena järvimalmia, josta suurin osa kuljetettiin Kerimäen Vehkajärvestsä ja Sulkavan Kyrsyän järvestä. Kangaslammilta tuotiin hiiltä. Nämä kuljetukset tapahtuivat maitse, mutta lopputuote lastattiin suoraan laivoihin ruukin laiturista Pietarin linjalaivoihin.


Ruukki valmisti v. 1869-1877 noin 1333 tonnia takkirautaa per vuosi. Tehtaan työ oli raskasta ja päivät pitkiä eikä palkkakaan päätä huimannut; se oli 1,5 - 2 markkaa per päivä!

Kuva Oravin kylältä 1900-luvun alusta.

  Kuva on Pentti Torpakon arkistosta.

V. 1877 ruukin toiminta keskeytyi, jatkui v. 1884, mutta keskeytyi taas vuosikymmenen lopussa.
1880-luvun lopulla ruukki sai uudet omistajt ja uuden nimen: Oravi-Haapakoski Bruks Ab. 1890-luvun alku olikin todella tehokasta ja täyspainoista tuotantoaikaa Oravissa.


Ruukki loi aktiivisen kyläyhteisön

Ruukin myötä kylän väkiluku kasvoi ja kyläläiset aktivoituivat monella saralla. Oravin perustettiin meijeri v. 1889, jo tätä ennen sekä raittiusseura Oras v. 1884. Torvisoittokunta töräytteli ensimmäiset sointunsa v.1889. Sitten kunnostauduttiin liikunnan alalla ja perustettiin luistinseura v. 1889. Kansansivistykseen alkoi panostaa Kansankirjasto vuodesta 1890 lähtien. Kansakoulun tarve oli niin ikään ilmeinen. Tuotantopuolella perustettiin höyryvoimalla toimiva saha v.1890, samana vuonna perustettiin myös VPK. Työväen ja johtoportaan asuntoja rakennettiin tiuhaan tahtiin ja väen henkisen hyvinvoinnin takeeksi alettiin suunnitella rukoushuoneen rakentamista. Tiedonkulun jouduttamiseksi saatiin sähkösanomalanka Oravin tehtaalle ja telofooni Rantasalmelta Oraviin, kaupungin kautta toki sekin.

Ruukin toiminta hiipui kuitenkin nopeasti; tehdas lopetettiin jo vuonna 1901, rakennuksia alettiin purkaa, tuotantolaitoksia siirrettiin muille paikkakunnille ja väki kaikkosi työn perässä uusiin maisemiin.





Vesikansaa ja paljon muutakin
Oravin kylän historiaa on tallennettu Vesikansaa-kyläkirjan kansiin. Kyläkirja ilmestyi v. 1999 haukinimeläistoimittaja Tuomo Loikkasen uurastuksen tuloksena. Kyläkirjoja on vielä saatavilla mm. Ahvensalmen Maa- ja Kotitalousnaisten kautta sekä Oravin kyläkaupalta.
 
Savonlinna-lehti joulukuu 1890
"Oravissakin on nyt kova pakkanen, niin että nurkat paukkuvat. Pakkasta on aina 24:ään pykälään Celsiusta. Jo täytyi "Ellen" höyrylaivan pakkasen kynsistä paneutua talviteloilleen, vaan kylläpä koettelikin viimeiseen asti, sillä vielä 23.11 kävi hakemassa viimeiset lotjat saarista särkien välillä jäitä.
Masuunikin pannaan seisomaan kahdeksi viikoksi hiilien puutoksen tähden, kunnes jäät vahvenevat, että saavat järven takaa hiiltä tuoduksi. Ensi talvena rakennetaaan 4 suurta lotjaa, 2 suurta venettä, jotta runsaasti oravimiehiä tarvitaan. Rukoushuonekin alkaa valmistua. Yksi suuri kasarmi työläisiä varten on valmis ja useita pieniä, uutta isoa aletaan. Sahalla toimii oma höyrykoneensa. Kävi ennen tehtaan höyryvoimalla." (Lähde: Vesikansaa-kyläkirja)
Outoja luonnonilmiöitä Oravissa
Oheinen lehtileike uutisoi meteorista, jonka huhutaan pudonneen Oravin kylälle v. 1910
Onko tästä tapahtumasta faktatietoa enemmänkin? Ottakaan yhteyttä toimitukseen, jos näin on.


Powered by Smart Kotisivutyökalu